Siirry pääsisältöön

Milloin riitämme? - Vaativuuden tunnelukko

Riittämättömyys on pirullinen tauti. Se iskee silloin, kun olet heikoimmillasi. Jos annat sille pikkusormen, se vie myös muut sormet ja kämmenen ja käsivarren ja itse asiassa nielaisee koko raajan.


Eevi Minkkinen kertoo blogissaan riittämättömyyden tunteesta, ja siitä kuinka se on syntynyt. Riittämättömyys kumpuaa usein lapsuuden tunnekokemuksista, jolloin on mahdollisesti asetettu epärealistisia vaatimuksia, kontrolloitu tai syyllistetty. Nämä eivät tietenkään tarkoita, että lapsuuden koti olisi läpeensä paha. 

Vaativuus itseään kohtaan saattaa syntyä myös ns. positiivisista lapsuuden ajan vaatimuksista. Ole reipas tai muista olla ahkera tai mitä tahansa muuta, jossa kehotetaan olemaan jotakin, johon sinun pitää yltää. Myös vanhempien reagointi lapsen tunteisiin vaikuttaa syntyviin tunnelukkoihin. Mikäli huonon arvosanan saatuasi sinuun ollaan pettyneitä, voi se aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, ilman, että niin sanotaan ääneen. Lapsuudessa aivot kehittyvät hurjaa vauhtia, jolloin tuohon aikaan lapsi tulkitsee vanhempiensa asenteita, äänensävyjä ja käyttäytymistä "valmistautuakseen" seuraavaan tilanteeseen. Nämä luovat opittuja toimintamalleja, jotka juurtuvat syvälle mieleen.

Tunnelukot ja niiden myötä opitut toimintamallit usein siirtyvät vanhemmilta lapsille. Ei ole edes mahdollista täysin välttää tunnelukkojen siirtymistä eteenpäin - niitä voi toki lieventää, jos tiedostaa omat tunnelukkonsa ja sen, mikä on "oikein" tai miten aikuinen ihminen realistisesti käyttäytyisi. Tunnelukot ovat monimutkaisia lapsuudessa opittuja malleja, kuinka tunnemme, käyttäydymme tai reagoimme. Ne ovat haitallisia aikuisiällä, sillä meissä aktivoituu ne lapsuuden tunteet ja toimimme niin kuin aiemmin olemme oppineet selviytymään, joko välttelemään, hyökkäämään tai antautumaan.

Riittämättömyys usein kumpuaa vaativuudesta itseä kohtaan. Mikään ei riitä, pitää tehdä sitä, tätä ja tuota. Jos jokin ei mene, kuten ajattelit, olet tyytymätön itseesi ja saatat rankaista itseäsi siitä. Vaativan ihmisen on vaikea rentoutua tai antaa asioiden mennä omalla painollaan, sillä aina on jotakin tavoiteltavaa tai suoritettavaa. Tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä tuota sinulle mielihyvää ja saavutukset saattavat tuntua tyhjiltä, sillä seuraava tehtävä on jo mielessä. 

Tunnistan itseni liiankin hyvin tästä kuvauksesta. En valehtele, olen vaativa. Sekä itseäni, että muita kohtaan. Tunnelukon tiedostaminen kuitenkin on yksi ensimmäinen askel parempaan minään.

Usein puhutaan tunnelukoista negatiivisesti. Kuten kirjoitin aikaisemmin blogitekstissäni, vaativuuteni heijastuu myös muihin. Onko se välttämättä huono asia? Pusken muita eteenpäin saavuttamaan sen, mitä he oikeasti haluavat. Pusken myös itseäni pääsemään parempiin tuloksiin ja menemään elämässä eteenpäin. 

Ilman vaativuutta moni asia jäisi kokematta. Mutta rajojen tiedostaminen on tärkää, kuten kirjoittelin "Kumpuaako itsensä kehittäminen ulkoisista vai sisäisistä tekijöistä?" -tekstissä. Sillä on häilyvä raja, että tiedostanko, milloin mennään suorittamisen puolelle ja milloin haluan jotakin oikeasti. 'Ei'n sanominen voi joskus myös kääntyä aiemmin mainittuun välttelemisen keinoon. Asioiden ja tunteiden poissulkeminen mielestä on hyvä tapa, mutta myös se on vahingollinen aikuisiällä. 

Suoritatko 100-lasissa, jonka jälkeen katsot sarjoja 100-lasissa?

Puhun nyt eräänlaisesta päänsisäisestä On/Off -nappulasta. Rentoutuminenkin voi olla suorittamista - etenkin, jos Off-nappi on ainut keino päästä vaativista ajatuksista eroon. Vältteleminen, hyökkääminen tai antautuminen ovat selviytymiskeinoja, joista valitsemme sen opitun tavan toimia. Näiden keinojen liiallinen käyttö aikuisiällä voi aiheuttaa ongelmia, sillä ne estävät omien tarpeiden kohtaamista.

Riittämättömyyden tunteiden vältteleminen on opittu tapa suojautua haavoittavissa tilanteissa, sillä on helpompi käsitellä pettymyksiä kohdistamalla se itseen. "Vika on minussa" - "Minun tulee yrittää toimia paremmin" - "En voi vaikuttaa muihin". Tosiasiassa vaativasta sisäisestä puheesta tulisi pyrkiä luopumaan, ja kohdata surut tai pelot, jotka kumpuavat lapsuudesta. Itselleen tulisi myös oppia puhumaan lempeämmin. Kun sinulla on riittävän turvallinen olo kohdataksesi haavoittavia tuntemuksia, selviytymiskeinoja ei tarvitse käyttää niin usein.

Duunitorin kirjoituksessa annettiin kuusi vinkkiä itseruoskinnan lopettamiseen etenkin työpaikalla:
1. Tunnista, mistä riittämättömyyden tunne kumpuaa
2. Älä vertaa itseäsi muihin
3. Määrittele arvosi ja toimi niiden mukaan
4. Tunnusta omat rajasi
5. Vähennä työhön käyttämääsi aikaa
6. Älä tee työstä koko identiteettiäsi

Kirjasuositus: Riittävän hyvä - Aurora Airaskorpi

Jos haluat testata omat tunnelukkosi, voit tehdä sen täällä: https://www.tunnelukkosi.fi/testi.php

Lähteitä:
  • https://hidastaelamaa.fi/2018/11/kolme-syyta-miksi-olo-tuntuu-riittamattomalta/#7ec88d37
  • https://www.tunnelukkosi.fi/kuvaus.htm
  • https://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/index.htm#Label10
  • https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tunnelukkojen_omahoito/Pages/tunnelukot_ja_niiden_tunnistaminen.aspx
  • https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tunnelukkojen_omahoito/Pages/moodit_ja_niiden_kanssa_tyoskentely.aspx
  • https://duunitori.fi/tyoelama/riittamattomyys-armollisuus

Kyllä sinä riität! ♡

Ida

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen olen?

Tein eilen persoonallisuustestin , jonka mukaan olen Protagonisti. "Protagonistit ovat aitoja, välittäviä ihmisiä, jotka toimivat sanojensa mukaan, ottavat mielellään johtovastuun, luovat yhteishenkeä ja motivoivat tiimiään innolla, joka on tarttuvaa." Melkein kaikki persoonallisuutta kuvaavat väitteet olivat omalla kohdallani totta. Alla olevasta kuvasta näkyy tulokseni.  Eli tunnistan itseni  täysin   ekstrovertiksi - tästä ollaan paljon puhuttu kollegojen ja ystävienkin kanssa. Osaan etenkin työtilanteissa olla realistinen , mutta olen myös tunneälykäs , ja vetoankin välillä ja tarvittaessa tunteisiin.  Vaikka periaatteet ovatkin tärkeitä , tulee silti mielestäni ratkaisut perustua järkeen ja faktaan. Olen ehdottomasti ennakoiva ja suunnitteleva , enkä ehkä sitten siedä  jatkuvaa  epävarmuutta ja "veitsen kärjellä" elämistä. Suunnittelu on puoli ruokaa, näinhän sitä sanotaan. Lisäksi tuo identiteetti kääntyy varovaisen puoleen tällä hetkellä - uskoakseni syväos

Mitä voit oppia tarkastelemalla motiivejasi?

Nyt kun on mennyt lähes neljä viikkoa uudessa HR-koordinaattorin työtehtävässä, on hyvä palata vajaa kuukausi sitten suorittamani verkkokurssin tuloksiin. Kyseessä oli Reissin motivaatioteoriaan perustuva verkkokurssi "Mikä minua motivoi?". Tämän motivaatioteorian mukaan motiivialueita on yhteensä 16 ja jokaisen motivaatioprofiili on erilainen/yksilöllinen. Useat motiivit vaikuttavat toisiinsa eikä niitä voi siis täysin erotella toisistaan. Yksi merkittävimmistä on mielenrauhan motiivi, jossa yhdistyvät useammat tarpeet, kuten vaikka minulla järjestyksen tarpeen täyttyminen vaikuttaa suuresti mielenrauhan tarpeen täyttymiseen.  Olen aiemmin suorittanut monia erilaisia testejä ja kyselyitä, jotka arvioivat asenteita, motiiveja ja soveltuvuutta esimerkiksi johonkin työtehtävään. Näitä testejä olivat mm. 16Personalities, DISC, WOPI, THOMAS-analyysi ja VIA-kysely, ja ne kuvasivat yllättävän hyvin persoonallisuuttani. Etenkin laajemmat kyselyt. Kuitenkin tämän motivaatioverkkokurs

Askel lähempänä unelmaa

Olo on kiitollinen kuin pienellä oravalla ja sopi todella hyvin tähän hetkeen nuo tänään kuulemani uutiset. Mutta voisin tässä vaiheessa kertoa viime viikosta. Yrittäjyyttä, valmennusta, koulutusta ja haastattelua Viime viikko oli erittäin kiireinen. Pääsin valmistelemaan oman valmennukseni tai työpajani osana erään työpaikan haastattelukierrosta. Voin kertoa, että opin enemmän käytännöntaitoja tämän kautta kuin jos olisin lukenut valmennusten pitämisestä tai katsonut asiasta webinaarin. Valitettavasti tuossa yrityksessä valmentajaurani ei ainakaan vielä startannut, mutta pääsin kuitenkin toteuttamaan osan unelmastani ja valmentamaan supermielenkiintoisesta aiheesta: Kuinka kasvattaa tuottavuutta voimavarakeskeisen suunnittelun ja positiivisen viestinnän avulla? Tutkimustietoon nojautuen sekä harjoituksia hyödyntäen voisin sanoa, että saimme kokonaisuudessaan kaikki uutta tietoa ja työkaluja työyhteisön ilmapiirin sekä tuottavuuden parantamiseen. Myönteisyydellä on suuri merkitys ilmap