Tradenomi / sairaanhoitaja -urapolkua hahmottamassa

Kohta se alkaa vihdoin olemaan paketissa, nimittäin 400-sivuinen, vaikkakin todella mielenkiintoinen, englanninkielinen kurssikirja. Diane Arthurin (2001) The Employee Recruitment and Retention Handbook on kuin aarre, joka pitää sisällään työntekijöiden sitouttamisen, rekrytoinnin, valintaprosessin ja henkilöstöjohtamisen alueet . Koko rekrykurssi muutenkin oli erittäin mielenkiintoinen, ja siksi ajattelin jakaa muutaman asian oppimastani :) Nykyään työntekijöitä tulee vetää erilaisin keinoin puoleensa (erilaiset edut ja muut kannustimet), sillä työntekijät ovat alkaneet olemaan tietoisia osaamisestaan, ja näin ollen osaavat vaatia enemmän. Näitä "huippuosaajia" etsitään jatkuvasti, ja kilpailu on kovaa. Työnantajat joutuvat kehittämään yhä proaktiivisempia ja luovempia rekrytointitekniikoita. Mutta miten saada työntekijät jäämään yritykseen? Mitä se vaatii? Paras tapa on luoda sellainen ympäristö työntekijöille, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita , niin

Minulla oli viime viikolla uravalmennus ja se antoikin sopivan potkun takamukselle omien arvojen ja osaamisten pohtimiselle. Kunnianhimoisen luonteeni vuoksi olen hakenut vaativia työtehtäviä lähinnä tulevaisuuden osaamistason mukaisesti. Olenko asettanut riman liian korkealle? Entä jos lähtisinkin jo tämän hetkisen laajan osaamisen perusteella hahmottamaan omaa tulevaisuuttani? Voiko se mennä mönkään? Uravalmennuksesta sain tehtäväkseni kartoittaa omia osaamisia, arvoja, unelmatyötä ja -työviikkoa, työympäristöä ja työtapoja. Tämä tehtävä mielessäni lähdin kävelemään koirani kanssa ulos auringonpaisteeseen ja päätin pohtia näitä ajatuksia hetken. Unelmatyö Unelmatyön määritelmästä oli helpoin aloittaa. Listaan alle asioita, joita työn olisi hyvä sisältää. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, ja yritin linkittää niitä hieman yhteen: Ihmisten kanssa tekemisissä oleminen tiimityö asiakkuuksien hoitaminen ja sitouttaminen asiakaskohtaamiset Tietotekniikan / järjestelmien käyttäminen Keh

Tein eilen persoonallisuustestin , jonka mukaan olen Protagonisti. "Protagonistit ovat aitoja, välittäviä ihmisiä, jotka toimivat sanojensa mukaan, ottavat mielellään johtovastuun, luovat yhteishenkeä ja motivoivat tiimiään innolla, joka on tarttuvaa." Melkein kaikki persoonallisuutta kuvaavat väitteet olivat omalla kohdallani totta. Alla olevasta kuvasta näkyy tulokseni.  Eli tunnistan itseni  täysin   ekstrovertiksi - tästä ollaan paljon puhuttu kollegojen ja ystävienkin kanssa. Osaan etenkin työtilanteissa olla realistinen , mutta olen myös tunneälykäs , ja vetoankin välillä ja tarvittaessa tunteisiin.  Vaikka periaatteet ovatkin tärkeitä , tulee silti mielestäni ratkaisut perustua järkeen ja faktaan. Olen ehdottomasti ennakoiva ja suunnitteleva , enkä ehkä sitten siedä  jatkuvaa  epävarmuutta ja "veitsen kärjellä" elämistä. Suunnittelu on puoli ruokaa, näinhän sitä sanotaan. Lisäksi tuo identiteetti kääntyy varovaisen puoleen tällä hetkellä - uskoakseni syväos

Tarkoituksenani on lähinnä reflektoida omia ajatuksiani opiskelusta, työn tekemisestä ja siitä, mihin jatkossa mahdollisesti suuntautuisin. En ole vielä löytänyt sitä täysin omaa juttua (ei toisaalta monikaan ole, joten en ole tässä asiassa yksin). Mitä haluan saavuttaa blogikirjoituksillani? Blogini tarkoituksena on selvittää, mikä on se mun oma juttu, jossa pääsen hyödyntämään koko potentiaalini, innostumaan kehittämisestä ja iloitsemaan pienistäkin saavutuksista. Mitä osaamista minulla on? Mihin saakka oma potentiaalini riittää? Mikäli haluat seurata matkaani, niin lupaan sinulle, että tulet näkemään niin epätoivon hetkiä kuin onnen pilkahduksiakin eikä älyttömiä kysymyksiä elämästä ja työstä voi välttää. Ystävällisin terveisin Ida Luukkanen