Kenen vastuulla työpahoinvointi on? Mikä avuksi?

Sain inspiraation tälle blogitekstille LinkedInissä jaetusta artikkelista, jonka aiheena oli työuupumus ja sen lisääntyminen. Aamukahvipöydässä keskustelimmekin sitten mieheni kanssa työhyvinvoinnista ja työpahoinvoinnista sekä työntekijän ja organisaation vastuista. Näitä asioita nousi esille:

• Työhyvinvoinnin tärkeys on korostunut viime vuosina, mutta silti siihen "panostaminen" organisaatioissa saattaa tuntua päälle liimatulta.
• Työpahoinvointi on näkyvämpää pienemmässä organisaatiossa. ☹
• Isommassa organisaatiossa keskitytään usein tulokseen = numeroihin.
• Pienen organisaation työyhteisön työpahoinvointi vaikuttaa merkittävästi tulokseen, kun taas ison organisaation henkilöstön (vaikka yli 10 000) joukossa muutaman henkilön työpahoinvointi ei välttämättä erotu ja vaikuta juurikaan yrityksen menestykseen.
• Työnantajan vastuut vs. työntekijän vastuut työhyvinvoinnissa > kokonaishyvinvointi.
• Positiivinen viestintä ja sen vaikutukset työhyvinvointiin, mutta myös organisaation tuottavuuteen. 👆
  

Mitä tehdä, jos on vaikea ottaa työpahoinvointi puheeksi?

Jos on vaikea ottaa asioita puheeksi esihenkilön kanssa, kokeile näitä vinkkejä:

1. Voit tehdä agendallisen kalenterikutsun, jossa kerrot esim. ranskalaisin viivoin, mistä asioista haluat keskustella. Näin sinun ei tarvitse kerätä erikseen rohkeutta ns. spontaanisti esittää asioita kesken keskustelun, vaan esihenkilökin voi kysellä näistä keskustelun aikana. 📅
2. Voit tehdä itsellesi muistilistan niistä asioista, jotka ainakin nostat esille keskustelun aikana. 📝
3. Jos keskusteluaikaa ei ole saatavilla (tai jos et mielelläsi puhu asioista puhelimitse), voit kirjoittaa pidemmän sähköpostin ja lisätä tuohon viestiin esimerkiksi viikon ajan asioita, joita tulee mieleen. Näin olet valmistellut asiaasi tarpeeksi hartaasti, mahdollisesti saanut joihinkin asioihin jo ratkaisun tai näet tilanteen muutaman päivän kuluttua hieman toisessa valossa. Joissain asioissa aika saattaa auttaa. 📧

Henkilökohtaisia kehityskohteita? 

Totta kai meillä jokaisella on vastuu omasta toiminnastamme. Esimerkiksi liiallisen työkuorman omaavien tulisi kertoa asiasta ylemmälle taholle, jotta kuormitukseen voidaan tarvittaessa puuttua. Helposti voimme ajatella, että tämähän on vain minun omaa hölmöyttäni, kun teen ylitöitä tai että hion tiettyä tehtävää pitkään niin, että se vastaa minun täydellisyyden odotuksiani, vaikka selkeästi vähempi olisi riittänyt työnantajalle.

Sinulla on myös vastuu kertoa näistä omalle esihenkilöllesi, joka voi sitten puuttua asiaan / auttaa höllentämään vaatimuksissasi / selkeyttää työtehtäviä. Jos ajattelee, että tämä on vain minun oma henkilökohtainen asiani ja kuormitatkin itsesi uupumuksen partaalle toimiessasi niin, on se silloin myös esihenkilön / työnantajan asia. Joka tapauksessa kokemamme työpahoinvointi koskettaa koko työyhteisöä, sillä työteho laskee, työpaikalla saatetaan aistia ärtymystä, väsymystä tai lannistumista, ja nämä tunteethan tarttuvat. Jos työyhteisönne on tässä pisteessä, lue ehdottomasti blogiteksi loppuun, sillä minulla on yksi keino parantaa työyhteisönne ilmapiiriä ja jaksamista... 💯🙌⭐

Ota siis neuvosta vaari ja keskustele esihenkilösi kanssa esim. tavoitekeskustelussa rehellisesti omista toimintatavoistasi ja mahdollisista sudenkuopista. Mitä läpinäkyvämpää kanssakäyminen esihenkilö-alaissuhteissa on, sitä helpompaa myös esihenkilön on tukea työntekijöitään nimenomaan niissä oikeissa asioissa.

Positiivinen viestintä ja työviikkosuunnittelu osana työhyvinvointia

Myönteinen ilmapiiri lisää voimavaroja työviikkoon, jolloin olemme tehokkaampia, mutta myös onnellisempia. Jokainen työyhteisö on erilainen ja jokaisessa on parannettavaa. Rakensin tänä syksynä valmennuksen positiivisen viestinnän ja voimavarakeskeisen työviikkosuunnittelun vaikutuksista työyhteisön tuottavuuteen.

Jotta en liikaa toistaisi itseäni ja blogikirjoituksiani viittaan omaan kirjoitukseeni "Työhyvinvointi, tunteiden välittyminen ja psykologinen turvallisuus": negatiivisten tunteiden lisäksi myös positiiviset tunteet työpaikalla välittyvät työpareilta toisille, ja näin ollen positiivisen viestinnän vaikutukset kokonaishyvinvointiin nähdään sekä työpaikalla että kotona. 

On lohduttavaa todeta, että toimimalla "esimerkillisesti" eli kohteliaasti ja ystävällisesti vaikuttaa positiivisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tiimin hyvinvointiin (Perhoniemi & Hakanen 2013).

Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi, sitoutuneempi, motivoituneempi ja todennäköisesti yrityksen ilmapiiri on hyvinvoivassa työyhteisössä avoimempi, luottavaisempi ja toisiaan tukevampi.

Jos olet kiinnostunut valmennuksestani, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen. Voidaan keskustella aiheesta lisää, voin kertoa valmennuksestani ja voidaan tarvittaessa räätälöidä sopiva valmennus juuri teidän työyhteisön tarpeisiin. Yhteystietoni löytyvät tämän sivun lopusta.

Vuonna 2021 panostetaan kokonaishyvinvointiin, riittävään palautumiseen ja elämän tasapainottamiseen, niin henkilökohtaisessa kuin työelämässäkin ✨

Terkuin Ida