Siirry pääsisältöön

Työhyvinvointi, tunteiden välittyminen ja psykologinen turvallisuus



Keväällä korona esti kirjastosta kirjojen lainaamisen - e-kirjoja ei ollut saatavissa ja nyt sitten, kun kirjastot vielä olisivat auki, niin ei sieltä kaikkea löydy. En jaksaisi tuijotella näytön kautta kurssikirjoja, koska en saa itseäni kunnolla tarttumaan lukemiseen. Että jos jollain on tähän vinkkiä (miten tehdä näyttölukemisesta miellyttävämpää), niin saa kertoa.

Viimeistelin viisi tieteellistä artikkelia Työhyvinvoinnin johtaminen -kurssiin pari päivää sitten ja olin innoissani tulostetuista, helppolukuisista ja mielenkiintoisista teksteistä. Ja siitä, että pääsen työstämään vihdoin raporttiani. Sitten selvisi, että kurssikirjallisuuteen kuuluu vielä kolme isoa opusta. En tiedä, miksen löytänyt niitä aiemmin, mutta näistä sitten aloittelenkin seuraavaksi 😁

Raportissa tulee pohtia mm. näitä aiheita: "Mitä työhyvinvointi tarkoittaa eri tasoilla, mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin ja millaisena työhyvinvointi näyttäytyy eri näkökulmista tarkasteltuna?" sekä "Positiivisen psykologian näkökulma ja työtyytyväisyys sekä työstressi, työuupumus ja oman työn hallinta" ja näistä vielä jokin erityisteema: "työhyvinvoinnin tutkimuksen nykysuuntaukset; työhyvinvoinnin seuranta ja mittaaminen; työhyvinvointisuunnitelman laatiminen; työn organisointi; kansainvälisyys ja työhyvinvointi; työn ja muun elämän rajapinnat; työhyvinvointi eri elämänvaiheissa; ikääntyminen ja työkyky; eettinen näkökulma työhyvinvointiin; vuorovaikutuksen merkitys työhyvinvoinnille"

Sanottakoon, että kaikista näistä asioista varmasti tulisi samantien jo tekstiä ja mielipidettä. Haluan kuitenkin noudattaa omaa "suunnitelmaa", että tutustun ennen raportin työstämistä huolella kurssikirjallisuuteen ja aloitan vasta sitten kirjoittamisen.

Työhyvinvoinnista ja tunteiden välittymisestä

Jos mietitään, mitä työhyvinvointi merkkaa itselle, niin asiaahan on tullut sivuttua paljon jo edellisissäkin blogiteksteissä. Työhyvinvointi vaikuttaa ihmisen kokonaishyvinvointiin.

Perhoniemen & Hakasen (2013) artikkeli "Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla" sai ymmärtämään näiden positiivisten asioiden lisäksi negatiivisten asioiden siirtyminen töistä kotiin tai työkaverilta toiselle. Ja on tullut huomattua, että mikäli töissä on ollut huonompi päivä, niin ne tunteet välittyy myös vapaa-ajalle ja perheeseen. Tästä tulee ns. tunteiden kehä, jossa minun töissä kokemat tunteet tulevat kotiin, siirtyvät mahdollisesti puolisolle ja puoliso vie nämä tunteet sitten työpaikalle. Tunteet voi siirtyä kolmella eri tavalla:

1. Tunteet ovat välittömästi tarttuvia eleiden ja ilmeiden jäljittelyn kautta.

2. Tietoinen virittyminen toisen ihmisen tunteisiin.

3. Epäsuora tunteiden siirtyminen, esim. tunteiden vaikuttaminen sosiaaliseen käyttäytymiseen ja sitä kautta läheisten ihmisten tunteisiin ja hyvinvointiin.

Tämä on yksi seikka, minkä vuoksi kokonaishyvinvointi on merkityksellistä sekä työminälle että todelliselle minälle. On lohduttavaa todeta, että toimimalla "esimerkillisesti" eli kohteliaasti ja ystävällisesti vaikuttaa positiivisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tiimin hyvinvointiin (Perhoniemi & Hakanen 2013).

Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi, sitoutuneempi, motivoituneempi ja todennäköisesti yrityksen ilmapiiri on hyvinvoivassa työyhteisössä avoimempi, luottavaisempi ja toisiaan tukevampi.

Psykologinen turvallisuus

Josta pääsemmekin psykologisen turvallisuuden käsitteeseen.

Kuuntelin tänään Innotiimi-ICG:n webinaarin "Inhimilliset tekijät ja kokonaisvaltainen ergonomia osana johtamista" ja käsiteltiin näitä asioita:

  • Psykologinen turvallisuus on mm. sitä, että uskaltaa välittää, puuttua ja alistua haavoittuvuudelle sekä mahdollisuus näyttää tunteitaan.
  • Psykologinen turvallisuus ei toteudu, mikäli keskustellaan asioista eri tasoissa, työntekijät keskenään, johtajat keskenään.
  • Psykologinen turvallisuus kasvattaa keskinäistä luottamusta ja arvostusta, jolloin työntekijät ovat sitoutuneempia ja motivoituneempia -> menestys
  • Katse tulee siirtää tulevaisuuteen > mihin kannattaa panostaa nyt, jotta työyhteisö on työkykyinen ja töitä riittää vielä vuonna 2025?
Ja totisesti haluan katseen siirtää tulevaisuuteen, "koronan jälkeen" 😀


Tsemppiä kaikille ja ihanaa syksyn alkua!


Terkuin Ida

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen olen?

Tein eilen persoonallisuustestin , jonka mukaan olen Protagonisti. "Protagonistit ovat aitoja, välittäviä ihmisiä, jotka toimivat sanojensa mukaan, ottavat mielellään johtovastuun, luovat yhteishenkeä ja motivoivat tiimiään innolla, joka on tarttuvaa." Melkein kaikki persoonallisuutta kuvaavat väitteet olivat omalla kohdallani totta. Alla olevasta kuvasta näkyy tulokseni.  Eli tunnistan itseni  täysin   ekstrovertiksi - tästä ollaan paljon puhuttu kollegojen ja ystävienkin kanssa. Osaan etenkin työtilanteissa olla realistinen , mutta olen myös tunneälykäs , ja vetoankin välillä ja tarvittaessa tunteisiin.  Vaikka periaatteet ovatkin tärkeitä , tulee silti mielestäni ratkaisut perustua järkeen ja faktaan. Olen ehdottomasti ennakoiva ja suunnitteleva , enkä ehkä sitten siedä  jatkuvaa  epävarmuutta ja "veitsen kärjellä" elämistä. Suunnittelu on puoli ruokaa, näinhän sitä sanotaan. Lisäksi tuo identiteetti kääntyy varovaisen puoleen tällä hetkellä - uskoakse...

Pitäiskö olla oma itsensä?

Tämä kysymys nousi esille itse asiassa toissapäiväisessä työhaastattelussa. Ja kyllä, olen saanut kolme haastattelukutsua parin viikon aikana! Olen superhyperdyperinnoissani, sillä tehtävät ovat juurikin tuonne HR-puolelle painottuvia, mitä toivoin löytäväni. Vaikka korona sotki jonkin verran työnhakua ja markkinoilla on kieltämättä ollut x100000 hakijaa enemmän, niin nyt on alkanut uusi chapteri. Paikkoja on löytynyt enemmän kuin voisi toivoa. Ja hakemuksia tässä onkin saanut itse hakata 💪 Pitäisikö olla oma itsensä? Tätä olen miettinyt paljon, kun työpaikalla on esim. varoiteltu ottamasta yhteyttä henkilöön x tähän kellonaikaan tai kehoitettu olemaan kysymättä ns. turhia asioita. Toimimalla itselleni uskollisella tavalla, eli olemalla pirteä, emojeita käyttävä, ystävällinen oma itseni, ei minun ole tarvinnut "pelätä" toisten reaktioita. Ennakkoluulot ja niiden istuttaminen toisten mieleen on vaarallista. Tietysti ihmiset ovat erilaisia, reagoivat eri tavalla ja työkaverit ...

Mitä voit oppia tarkastelemalla motiivejasi?

Nyt kun on mennyt lähes neljä viikkoa uudessa HR-koordinaattorin työtehtävässä, on hyvä palata vajaa kuukausi sitten suorittamani verkkokurssin tuloksiin. Kyseessä oli Reissin motivaatioteoriaan perustuva verkkokurssi "Mikä minua motivoi?". Tämän motivaatioteorian mukaan motiivialueita on yhteensä 16 ja jokaisen motivaatioprofiili on erilainen/yksilöllinen. Useat motiivit vaikuttavat toisiinsa eikä niitä voi siis täysin erotella toisistaan. Yksi merkittävimmistä on mielenrauhan motiivi, jossa yhdistyvät useammat tarpeet, kuten vaikka minulla järjestyksen tarpeen täyttyminen vaikuttaa suuresti mielenrauhan tarpeen täyttymiseen.  Olen aiemmin suorittanut monia erilaisia testejä ja kyselyitä, jotka arvioivat asenteita, motiiveja ja soveltuvuutta esimerkiksi johonkin työtehtävään. Näitä testejä olivat mm. 16Personalities, DISC, WOPI, THOMAS-analyysi ja VIA-kysely, ja ne kuvasivat yllättävän hyvin persoonallisuuttani. Etenkin laajemmat kyselyt. Kuitenkin tämän motivaatioverkkokurs...