Siirry pääsisältöön

Henkilöstön rekrytointi ja työurat -kurssi

Kohta se alkaa vihdoin olemaan paketissa, nimittäin 400-sivuinen, vaikkakin todella mielenkiintoinen, englanninkielinen kurssikirja. Diane Arthurin (2001) The Employee Recruitment and Retention Handbook on kuin aarre, joka pitää sisällään työntekijöiden sitouttamisen, rekrytoinnin, valintaprosessin ja henkilöstöjohtamisen alueet. Koko rekrykurssi muutenkin oli erittäin mielenkiintoinen, ja siksi ajattelin jakaa muutaman asian oppimastani :)


Nykyään työntekijöitä tulee vetää erilaisin keinoin puoleensa (erilaiset edut ja muut kannustimet), sillä työntekijät ovat alkaneet olemaan tietoisia osaamisestaan, ja näin ollen osaavat vaatia enemmän. Näitä "huippuosaajia" etsitään jatkuvasti, ja kilpailu on kovaa. Työnantajat joutuvat kehittämään yhä proaktiivisempia ja luovempia rekrytointitekniikoita.

Mutta miten saada työntekijät jäämään yritykseen? Mitä se vaatii?

Paras tapa on luoda sellainen ympäristö työntekijöille, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita, niin työhönsä kuin työympäristöönsä. Enää pelkkä palkkaus ei riitä pitämään työntekijöitä, vaan työn pitää olla merkityksellistä ja haastavaa. Erityisesti nuoret työntekijät hakevat uusia viihdyttäviä ja jännittäviä mahdollisuuksia, joiden avulla kasvattaa tietoa ja oppia uusia taitoja. Pitkälle pääsee esimerkiksi tarjoamalla sopivasti haasteita, kasvumahdollisuuksia, oikeanlaiset resurssit työn tekemiseen ja mahdollisuuden vaikuttaa.

Mikäli työntekijöiden diversiteettiä eli monimuotoisuutta ei huomioida kunnolla, se voi johtaa henkilöstön tuottavuus ja moraaliongelmiin. Nykypäivänä työpaikat ovat yhä monimuotoisempia, oli kyse sitten sukupuolesta, koulutuksesta, taidoista, luonteenpiirteistä tai muista eroavaisuuksista. Näitä tulisi oppia hyödyntämään työpaikoilla enemmän. Jotta työpaikan diversiteettiä voisi menestyksekkäästi johtaa, tarvitaan tukea johdolta sekä koko organisaation tulee olla sitoutunut monimuotoisen työympäristön luomiseen. Ihmisten tasavertainen kohtelu ja erilaisuuksien hyödyntäminen ovat monimuotoisuuden johtamisessa menestystekijöitä.

Työpaikkauskollisuus?

Etenkin nuorten kohdalla, jotka ovat kasvaneet yhteiskunnassa, jossa ja työn tekeminen ja työsuhteet ovat pirstaloituneet, työpaikkauskollisuus on nykyään harvinaista. Mikäli uskollisuutta halutaan kasvattaa työnantajan ja työntekijän välillä, olisi hyvä ensin selvittää, mitä työntekijät haluavat, missä työnantaja suoriutuu hyvin ja mitä tulee kehittää.

"Hauskoja" tutkimustuloksia (The Loalty Institute 1997) uskollisuudesta oli esimerkiksi se, että vanhemmat työntekijät ovat nuorempia uskollisempia, miehet naisia sitoutuneempia ja naimisissa olevat ihmiset uskollisempia kuin sinkut. Toisin sanoen oon aika huono puhumaan työpaikkauskollisuudesta, nuorena, naimattomana ja naispuolisena henkilönä :D


Mitä rekrytekniikoita sitten kannattaa hyödyntää?

Tämähän riippuu täysin kohderyhmästä ja työtehtävän tyypistä. Millaisia työnhakijoita haluat juuri siihen avoinna olevaan tehtävään? Tarvitaanko laaja hakijajoukko vai olisiko kenties entinen työntekijä sopiva juuri tähän pestiin? Yhä enemmän käytetään virtuaalisia työnhakukanavia, sillä myös työnhakijat kaikilla aloilla selaavat työpaikkailmoituksia netissä. Mutta muista, että myös sillä on väliä, mille nettisivulle postauksesi laitat. Kaikista tärkein on siis kohdentaa työpaikka oikealle hakijaryhmälle.

En ajatellut kirjoittaa kopiota tästä kirjasta, vaan annan teidän lukijoiden tutustua siihen tarkemmin, ja saattaa olla, että seuraava blogikirjoitus kertookin sitten oikeanlaisesta työpaikkailmoituksesta ja rekrytointihaastattelusta. Stay tuned! 🤩

Terkuin Ida


Lähteenä käytetty:
  • Arthur, D., 2001. The Employee Recruitment and Retention Handbook. EBSCO Publishing: eBook Collection (EBSCOhost).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen olen?

Tein eilen persoonallisuustestin , jonka mukaan olen Protagonisti. "Protagonistit ovat aitoja, välittäviä ihmisiä, jotka toimivat sanojensa mukaan, ottavat mielellään johtovastuun, luovat yhteishenkeä ja motivoivat tiimiään innolla, joka on tarttuvaa." Melkein kaikki persoonallisuutta kuvaavat väitteet olivat omalla kohdallani totta. Alla olevasta kuvasta näkyy tulokseni.  Eli tunnistan itseni  täysin   ekstrovertiksi - tästä ollaan paljon puhuttu kollegojen ja ystävienkin kanssa. Osaan etenkin työtilanteissa olla realistinen , mutta olen myös tunneälykäs , ja vetoankin välillä ja tarvittaessa tunteisiin.  Vaikka periaatteet ovatkin tärkeitä , tulee silti mielestäni ratkaisut perustua järkeen ja faktaan. Olen ehdottomasti ennakoiva ja suunnitteleva , enkä ehkä sitten siedä  jatkuvaa  epävarmuutta ja "veitsen kärjellä" elämistä. Suunnittelu on puoli ruokaa, näinhän sitä sanotaan. Lisäksi tuo identiteetti kääntyy varovaisen puoleen tällä hetkellä - uskoakseni syväos

Mitä voit oppia tarkastelemalla motiivejasi?

Nyt kun on mennyt lähes neljä viikkoa uudessa HR-koordinaattorin työtehtävässä, on hyvä palata vajaa kuukausi sitten suorittamani verkkokurssin tuloksiin. Kyseessä oli Reissin motivaatioteoriaan perustuva verkkokurssi "Mikä minua motivoi?". Tämän motivaatioteorian mukaan motiivialueita on yhteensä 16 ja jokaisen motivaatioprofiili on erilainen/yksilöllinen. Useat motiivit vaikuttavat toisiinsa eikä niitä voi siis täysin erotella toisistaan. Yksi merkittävimmistä on mielenrauhan motiivi, jossa yhdistyvät useammat tarpeet, kuten vaikka minulla järjestyksen tarpeen täyttyminen vaikuttaa suuresti mielenrauhan tarpeen täyttymiseen.  Olen aiemmin suorittanut monia erilaisia testejä ja kyselyitä, jotka arvioivat asenteita, motiiveja ja soveltuvuutta esimerkiksi johonkin työtehtävään. Näitä testejä olivat mm. 16Personalities, DISC, WOPI, THOMAS-analyysi ja VIA-kysely, ja ne kuvasivat yllättävän hyvin persoonallisuuttani. Etenkin laajemmat kyselyt. Kuitenkin tämän motivaatioverkkokurs

Askel lähempänä unelmaa

Olo on kiitollinen kuin pienellä oravalla ja sopi todella hyvin tähän hetkeen nuo tänään kuulemani uutiset. Mutta voisin tässä vaiheessa kertoa viime viikosta. Yrittäjyyttä, valmennusta, koulutusta ja haastattelua Viime viikko oli erittäin kiireinen. Pääsin valmistelemaan oman valmennukseni tai työpajani osana erään työpaikan haastattelukierrosta. Voin kertoa, että opin enemmän käytännöntaitoja tämän kautta kuin jos olisin lukenut valmennusten pitämisestä tai katsonut asiasta webinaarin. Valitettavasti tuossa yrityksessä valmentajaurani ei ainakaan vielä startannut, mutta pääsin kuitenkin toteuttamaan osan unelmastani ja valmentamaan supermielenkiintoisesta aiheesta: Kuinka kasvattaa tuottavuutta voimavarakeskeisen suunnittelun ja positiivisen viestinnän avulla? Tutkimustietoon nojautuen sekä harjoituksia hyödyntäen voisin sanoa, että saimme kokonaisuudessaan kaikki uutta tietoa ja työkaluja työyhteisön ilmapiirin sekä tuottavuuden parantamiseen. Myönteisyydellä on suuri merkitys ilmap