Mikä minun tarinani on?
On vaikea kuvailla itseään ulkopuolisin silmin, joten jos tarina on epäselvä, niin kysykää ihmeessä minulta tarinan täydennystä!
Olen aina ollut positiivinen, reipas ja pyrkinyt kurottamaan tähtiin. Harrastuksiini on kuulunut mm. näytteleminen, pianon ja kitaran soittaminen, tanssiminen sekä nyrkkeily. Näytteleminen on vieläkin yksi suurista toiveistani, jota haluaisin vapaa-ajalla tehdä. Piano ja kitara löytyy edelleen, vaikken niin aktiivisesti enää soittelekaan. Tanssimista harrastan lähinnä yökerhoissa tai kotona salsaten ja nyrkkeilen enää lähinnä sisäisiä vaatimuksia vastaan.
Kuvailisin itseäni myös hyvin kunnianhimoiseksi, sillä aloitin työnteon jo 15-vuotiaana ja sainkin parhaan lähtökohdan työelämään. Opin paljon asiakaspalvelusta, itseni kehittämisestä, ansaitsemisesta ja ylipäätään aikuisemmasta elämästä. McD for life ♡ Muutin pian lukiossa ollessani omaan asuntoon ja itsenäistyin hurjaa vauhtia. Lukioaika oli muuten ihan huippua, ja kaipaan sitä välillä edelleen. Asuin ihan lukion vieressä ja usein löydettiinkin itsemme sieltä hissan tunnin sijaan 😅
Jo yläasteella päätin lukea sairaanhoitajaksi, niin kuin isosiskoni, sillä rakastan ihmisten auttamista ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnosti minua jo tuolloin. Opiskelin siskoni kanssa lihaksien ja luiden nimet latinaksi ja jäin koukkuun. Hain englanninkieliselle linjalle Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja aloitin opinnot 2011 syksyllä. Sain nopeasti uusia ystäviä, jotka olivat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Tuohon aikaan korostuivat nuoren aikuisen elämään totutteleminen, kielet, juusto ja pastat, opiskelijabileet ja kaikenlainen yhdessä hengailu 😊
Terveydenhuoltoalan työt aloitin heti kun mahdollista (jo puolen vuoden opiskeluiden jälkeen), jolloin sain kokemusta kentältä ja kasvoin yhä paremmaksi hoitajaksi. Kyllön vuodeosastoilla työskenteleminen oli aloittelevalle sairaanhoitajalle oikein sopiva paikka, sillä pääsin tutustumaan laajakirjoiseen potilastyöhön. Pääsin raapaisemaan pintaa mm. päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitamisesta, keuhko- ja muistisairauksista, infektioista, sisätaudeista sekä syöpätaudeista. Kyllössä minulla on vieläkin ihania ystäviä ja entisiä kollegoita, joita muistelen lämmöllä!
Valmistuin kiitettävin arvosanoin perioperatiiviseen hoitotyöhön syventyneeksi sairaanhoitajaksi 2014 jouluna. Siirryin keskussairaalan kirurgian varahenkilöstöön, jossa opin valtavasti joustavuutta, suvaitsevuutta ja nopeita omaksumistaitoja. Pidin siitä, että pääsin eri ympäristöön laittamaan käteni likoon. Opin paljon taitoja eri kirurgian osa-alueilta ja huomasin, että kirurgia oli se oma juttu sairaanhoidossa.
Sveitsin reissu tuli ajankohtaiseksi avomieheni vaihdon vuoksi. Mitä kunnianhimoisuuteeni tuli, niin opiskelin itsenäisesti saksan kielen ja pääsin työskentelemään Bernin yliopistolliseen sairaalaan kahdelle eri kirurgiselle osastolle (kurkku-, nenä- ja korvakirurgian sekä suu-, leuka- ja kasvokirurgian osastot) toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Työkielenä oli saksa, mutta 20 % potilaista oli ranskankielisiä, joten pyrin myös käyttämään ranskaa.
Palattuani Suomeen, mietin voisinko opiskella kieliä lisää ja päädyinkin hakemaan Haaga-Heliaan lukemaan itseni tradenomiksi. Ko. koulutus tarjosi hyvät valmiudet liiketoimintaosaamiseen, yhteisöviestintään, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Määrätietoisena ihmisenä tiesin, mitä halusin ja opiskelin kurssit kiitettävin arvosanoin, räätälöidyllä opiskelusuunnitelmalla.
Suoritin harjoittelujakson Suomen suurimman finanssialan yrityksen tukipalveluissa ja kehityin merkittävästi. Sain yhä vaativampia tehtäviä ja vastuita. Tarjosin ylivertaista asiakaspalvelua joka päivä ja sain korvia hivelevää palautetta. Koin olevani hyvä tradenomina, tehden sellaista työtä, josta nautin niin töissä kuin vapaa-ajalla. Ratkaisin pulmia, tarjosin itsestäni 110 % aina kun mahdollista, jotta yritys/osasto menestyisi ja kehitin työprosesseja sujuvammaksi. Sain vahvistusta olevani oikealla alalla, kun tulostavoitteeni täyttyivät ja pääsin etenemään. Valmistuin Haaga-Heliasta v. 2019 2,5 vuodessa tradenomiksi (pääaineenani HR ja johtaminen).
Halusin kuitenkin yhdistää sairaanhoitajataustani tradenomi-tutkintoni kanssa. Pääsin työskentelemään pieneen yritykseen (täysin erilaiseen kuin mihin olin tottunut vrt. 12 000 työntekijää vs. alle 10 työntekijää) ja toteuttamaan itseäni sairaanhoitajien osaamisen kehittämisen parissa. Joka päivä hyödynnän taustaani sairaanhoitajana, niin sanaston kuin asiakaspalvelun ja kohdentamisen näkökulmasta. Vihdoin löysin paikan, jossa molemmat tutkinnot hyödyttävät!
Viime aikoina olen kuitenkin pohtinut paljon työhyvinvoinnin, kehittämisen ja ylipäätään henkilöstöhallinnon tehtäviä ja niiden sopivuutta itselle. Toivoisin voivani hyödyntää enemmän tradenomi-tutkinnossa suorittamaani pääainetta (HR & johtaminen). Persoonallisuustestin mukaan olisin myös luontainen johtaja, ja sitä puolta mielelläni jossakin vaiheessa testauttaisin. Tämän lisäksi aloitin keväällä henkilöstöjohtamisen opinnot, jotka jossakin vaiheessa edesauttavat maisteritutkinnon suorittamista.
Vaikka jokainen työkokemus on arvokas (enkä missään nimessä ole ollut tyytymätön tähän astisiin työtehtäviini), etsin vielä sitä kutsumusammattiani, jossa pääsen kehittymään yhdessä yrityksen kanssa. Mitä sinä luulet, löytyykö se?
Toiveikkain terveisin Ida
Yhteystietoni löytyvät täältä.
Olen aina ollut positiivinen, reipas ja pyrkinyt kurottamaan tähtiin. Harrastuksiini on kuulunut mm. näytteleminen, pianon ja kitaran soittaminen, tanssiminen sekä nyrkkeily. Näytteleminen on vieläkin yksi suurista toiveistani, jota haluaisin vapaa-ajalla tehdä. Piano ja kitara löytyy edelleen, vaikken niin aktiivisesti enää soittelekaan. Tanssimista harrastan lähinnä yökerhoissa tai kotona salsaten ja nyrkkeilen enää lähinnä sisäisiä vaatimuksia vastaan.
Kuvailisin itseäni myös hyvin kunnianhimoiseksi, sillä aloitin työnteon jo 15-vuotiaana ja sainkin parhaan lähtökohdan työelämään. Opin paljon asiakaspalvelusta, itseni kehittämisestä, ansaitsemisesta ja ylipäätään aikuisemmasta elämästä. McD for life ♡ Muutin pian lukiossa ollessani omaan asuntoon ja itsenäistyin hurjaa vauhtia. Lukioaika oli muuten ihan huippua, ja kaipaan sitä välillä edelleen. Asuin ihan lukion vieressä ja usein löydettiinkin itsemme sieltä hissan tunnin sijaan 😅
Jo yläasteella päätin lukea sairaanhoitajaksi, niin kuin isosiskoni, sillä rakastan ihmisten auttamista ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnosti minua jo tuolloin. Opiskelin siskoni kanssa lihaksien ja luiden nimet latinaksi ja jäin koukkuun. Hain englanninkieliselle linjalle Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja aloitin opinnot 2011 syksyllä. Sain nopeasti uusia ystäviä, jotka olivat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Tuohon aikaan korostuivat nuoren aikuisen elämään totutteleminen, kielet, juusto ja pastat, opiskelijabileet ja kaikenlainen yhdessä hengailu 😊
Terveydenhuoltoalan työt aloitin heti kun mahdollista (jo puolen vuoden opiskeluiden jälkeen), jolloin sain kokemusta kentältä ja kasvoin yhä paremmaksi hoitajaksi. Kyllön vuodeosastoilla työskenteleminen oli aloittelevalle sairaanhoitajalle oikein sopiva paikka, sillä pääsin tutustumaan laajakirjoiseen potilastyöhön. Pääsin raapaisemaan pintaa mm. päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitamisesta, keuhko- ja muistisairauksista, infektioista, sisätaudeista sekä syöpätaudeista. Kyllössä minulla on vieläkin ihania ystäviä ja entisiä kollegoita, joita muistelen lämmöllä!
Valmistuin kiitettävin arvosanoin perioperatiiviseen hoitotyöhön syventyneeksi sairaanhoitajaksi 2014 jouluna. Siirryin keskussairaalan kirurgian varahenkilöstöön, jossa opin valtavasti joustavuutta, suvaitsevuutta ja nopeita omaksumistaitoja. Pidin siitä, että pääsin eri ympäristöön laittamaan käteni likoon. Opin paljon taitoja eri kirurgian osa-alueilta ja huomasin, että kirurgia oli se oma juttu sairaanhoidossa.
Sveitsin reissu tuli ajankohtaiseksi avomieheni vaihdon vuoksi. Mitä kunnianhimoisuuteeni tuli, niin opiskelin itsenäisesti saksan kielen ja pääsin työskentelemään Bernin yliopistolliseen sairaalaan kahdelle eri kirurgiselle osastolle (kurkku-, nenä- ja korvakirurgian sekä suu-, leuka- ja kasvokirurgian osastot) toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Työkielenä oli saksa, mutta 20 % potilaista oli ranskankielisiä, joten pyrin myös käyttämään ranskaa.
Palattuani Suomeen, mietin voisinko opiskella kieliä lisää ja päädyinkin hakemaan Haaga-Heliaan lukemaan itseni tradenomiksi. Ko. koulutus tarjosi hyvät valmiudet liiketoimintaosaamiseen, yhteisöviestintään, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Määrätietoisena ihmisenä tiesin, mitä halusin ja opiskelin kurssit kiitettävin arvosanoin, räätälöidyllä opiskelusuunnitelmalla.
Suoritin harjoittelujakson Suomen suurimman finanssialan yrityksen tukipalveluissa ja kehityin merkittävästi. Sain yhä vaativampia tehtäviä ja vastuita. Tarjosin ylivertaista asiakaspalvelua joka päivä ja sain korvia hivelevää palautetta. Koin olevani hyvä tradenomina, tehden sellaista työtä, josta nautin niin töissä kuin vapaa-ajalla. Ratkaisin pulmia, tarjosin itsestäni 110 % aina kun mahdollista, jotta yritys/osasto menestyisi ja kehitin työprosesseja sujuvammaksi. Sain vahvistusta olevani oikealla alalla, kun tulostavoitteeni täyttyivät ja pääsin etenemään. Valmistuin Haaga-Heliasta v. 2019 2,5 vuodessa tradenomiksi (pääaineenani HR ja johtaminen).
Halusin kuitenkin yhdistää sairaanhoitajataustani tradenomi-tutkintoni kanssa. Pääsin työskentelemään pieneen yritykseen (täysin erilaiseen kuin mihin olin tottunut vrt. 12 000 työntekijää vs. alle 10 työntekijää) ja toteuttamaan itseäni sairaanhoitajien osaamisen kehittämisen parissa. Joka päivä hyödynnän taustaani sairaanhoitajana, niin sanaston kuin asiakaspalvelun ja kohdentamisen näkökulmasta. Vihdoin löysin paikan, jossa molemmat tutkinnot hyödyttävät!
Viime aikoina olen kuitenkin pohtinut paljon työhyvinvoinnin, kehittämisen ja ylipäätään henkilöstöhallinnon tehtäviä ja niiden sopivuutta itselle. Toivoisin voivani hyödyntää enemmän tradenomi-tutkinnossa suorittamaani pääainetta (HR & johtaminen). Persoonallisuustestin mukaan olisin myös luontainen johtaja, ja sitä puolta mielelläni jossakin vaiheessa testauttaisin. Tämän lisäksi aloitin keväällä henkilöstöjohtamisen opinnot, jotka jossakin vaiheessa edesauttavat maisteritutkinnon suorittamista.
Vaikka jokainen työkokemus on arvokas (enkä missään nimessä ole ollut tyytymätön tähän astisiin työtehtäviini), etsin vielä sitä kutsumusammattiani, jossa pääsen kehittymään yhdessä yrityksen kanssa. Mitä sinä luulet, löytyykö se?
Toiveikkain terveisin Ida
Yhteystietoni löytyvät täältä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Moikka! Kiva, jos ehdit kommentoida :)