Siirry pääsisältöön

Minun tarinani

Mikä minun tarinani on?

On vaikea kuvailla itseään ulkopuolisin silmin, joten jos tarina on epäselvä, niin kysykää ihmeessä minulta tarinan täydennystä!

Olen aina ollut positiivinen, reipas ja pyrkinyt kurottamaan tähtiin. Harrastuksiini on kuulunut mm. näytteleminen, pianon ja kitaran soittaminen, tanssiminen sekä nyrkkeily. Näytteleminen on vieläkin yksi suurista toiveistani, jota haluaisin vapaa-ajalla tehdä. Piano ja kitara löytyy edelleen, vaikken niin aktiivisesti enää soittelekaan. Tanssimista harrastan lähinnä yökerhoissa tai kotona salsaten ja nyrkkeilen enää lähinnä sisäisiä vaatimuksia vastaan.



Kuvailisin itseäni myös hyvin kunnianhimoiseksi, sillä aloitin työnteon jo 15-vuotiaana ja sainkin parhaan lähtökohdan työelämään. Opin paljon asiakaspalvelusta, itseni kehittämisestä, ansaitsemisesta ja ylipäätään aikuisemmasta elämästä. McD for life ♡ Muutin pian lukiossa ollessani omaan asuntoon ja itsenäistyin hurjaa vauhtia. Lukioaika oli muuten ihan huippua, ja kaipaan sitä välillä edelleen. Asuin ihan lukion vieressä ja usein löydettiinkin itsemme sieltä hissan tunnin sijaan 😅

Jo yläasteella päätin lukea sairaanhoitajaksi, niin kuin isosiskoni, sillä rakastan ihmisten auttamista ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnosti minua jo tuolloin. Opiskelin siskoni kanssa lihaksien ja luiden nimet latinaksi ja jäin koukkuun. Hain englanninkieliselle linjalle Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja aloitin opinnot 2011 syksyllä. Sain nopeasti uusia ystäviä, jotka olivat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Tuohon aikaan korostuivat nuoren aikuisen elämään totutteleminen, kielet, juusto ja pastat, opiskelijabileet ja kaikenlainen yhdessä hengailu 😊

Terveydenhuoltoalan työt aloitin heti kun mahdollista (jo puolen vuoden opiskeluiden jälkeen), jolloin sain kokemusta kentältä ja kasvoin yhä paremmaksi hoitajaksi. Kyllön vuodeosastoilla työskenteleminen oli aloittelevalle sairaanhoitajalle oikein sopiva paikka, sillä pääsin tutustumaan laajakirjoiseen potilastyöhön. Pääsin raapaisemaan pintaa mm. päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitamisesta, keuhko- ja muistisairauksista, infektioista, sisätaudeista sekä syöpätaudeista. Kyllössä minulla on vieläkin ihania ystäviä ja entisiä kollegoita, joita muistelen lämmöllä!



Valmistuin kiitettävin arvosanoin perioperatiiviseen hoitotyöhön syventyneeksi sairaanhoitajaksi 2014 jouluna. Siirryin keskussairaalan kirurgian varahenkilöstöön, jossa opin valtavasti joustavuutta, suvaitsevuutta ja nopeita omaksumistaitoja. Pidin siitä, että pääsin eri ympäristöön laittamaan käteni likoon. Opin paljon taitoja eri kirurgian osa-alueilta ja huomasin, että kirurgia oli se oma juttu sairaanhoidossa.

Sveitsin reissu tuli ajankohtaiseksi avomieheni vaihdon vuoksi. Mitä kunnianhimoisuuteeni tuli, niin opiskelin itsenäisesti saksan kielen ja pääsin työskentelemään Bernin yliopistolliseen sairaalaan kahdelle eri kirurgiselle osastolle (kurkku-, nenä- ja korvakirurgian sekä suu-, leuka- ja kasvokirurgian osastot) toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Työkielenä oli saksa, mutta 20 % potilaista oli ranskankielisiä, joten pyrin myös käyttämään ranskaa.



Palattuani Suomeen, mietin voisinko opiskella kieliä lisää ja päädyinkin hakemaan Haaga-Heliaan lukemaan itseni tradenomiksi. Ko. koulutus tarjosi hyvät valmiudet liiketoimintaosaamiseen, yhteisöviestintään, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Määrätietoisena ihmisenä tiesin, mitä halusin ja opiskelin kurssit kiitettävin arvosanoin, räätälöidyllä opiskelusuunnitelmalla.

Suoritin harjoittelujakson Suomen suurimman finanssialan yrityksen tukipalveluissa ja kehityin merkittävästi. Sain yhä vaativampia tehtäviä ja vastuita. Tarjosin ylivertaista asiakaspalvelua joka päivä ja sain korvia hivelevää palautetta. Koin olevani hyvä tradenomina, tehden sellaista työtä, josta nautin niin töissä kuin vapaa-ajalla. Ratkaisin pulmia, tarjosin itsestäni 110 % aina kun mahdollista, jotta yritys/osasto menestyisi ja kehitin työprosesseja sujuvammaksi. Sain vahvistusta olevani oikealla alalla, kun tulostavoitteeni täyttyivät ja pääsin etenemään. Valmistuin Haaga-Heliasta v. 2019 2,5 vuodessa tradenomiksi (pääaineenani HR ja johtaminen).



Halusin kuitenkin yhdistää sairaanhoitajataustani tradenomi-tutkintoni kanssa. Pääsin työskentelemään pieneen yritykseen (täysin erilaiseen kuin mihin olin tottunut vrt. 12 000 työntekijää vs. alle 10 työntekijää) ja toteuttamaan itseäni sairaanhoitajien osaamisen kehittämisen parissa. Joka päivä hyödynnän taustaani sairaanhoitajana, niin sanaston kuin asiakaspalvelun ja kohdentamisen näkökulmasta. Vihdoin löysin paikan, jossa molemmat tutkinnot hyödyttävät!

Viime aikoina olen kuitenkin pohtinut paljon työhyvinvoinnin, kehittämisen ja ylipäätään henkilöstöhallinnon tehtäviä ja niiden sopivuutta itselle. Toivoisin voivani hyödyntää enemmän tradenomi-tutkinnossa suorittamaani pääainetta (HR & johtaminen). Persoonallisuustestin mukaan olisin myös luontainen johtaja, ja sitä puolta mielelläni jossakin vaiheessa testauttaisin. Tämän lisäksi aloitin keväällä henkilöstöjohtamisen opinnot, jotka jossakin vaiheessa edesauttavat maisteritutkinnon suorittamista.

Vaikka jokainen työkokemus on arvokas (enkä missään nimessä ole ollut tyytymätön tähän astisiin työtehtäviini), etsin vielä sitä kutsumusammattiani, jossa pääsen kehittymään yhdessä yrityksen kanssa. Mitä sinä luulet, löytyykö se?

Toiveikkain terveisin Ida


Yhteystietoni löytyvät täältä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen olen?

Tein eilen persoonallisuustestin , jonka mukaan olen Protagonisti. "Protagonistit ovat aitoja, välittäviä ihmisiä, jotka toimivat sanojensa mukaan, ottavat mielellään johtovastuun, luovat yhteishenkeä ja motivoivat tiimiään innolla, joka on tarttuvaa." Melkein kaikki persoonallisuutta kuvaavat väitteet olivat omalla kohdallani totta. Alla olevasta kuvasta näkyy tulokseni.  Eli tunnistan itseni  täysin   ekstrovertiksi - tästä ollaan paljon puhuttu kollegojen ja ystävienkin kanssa. Osaan etenkin työtilanteissa olla realistinen , mutta olen myös tunneälykäs , ja vetoankin välillä ja tarvittaessa tunteisiin.  Vaikka periaatteet ovatkin tärkeitä , tulee silti mielestäni ratkaisut perustua järkeen ja faktaan. Olen ehdottomasti ennakoiva ja suunnitteleva , enkä ehkä sitten siedä  jatkuvaa  epävarmuutta ja "veitsen kärjellä" elämistä. Suunnittelu on puoli ruokaa, näinhän sitä sanotaan. Lisäksi tuo identiteetti kääntyy varovaisen puoleen tällä hetkellä - uskoakse...

Onnistuneen rekrytoinnin ABC-ohjeet

ABC Guidelines - mukaillen Arthur (2001) Huomenna mulla on rekrytoinnin etätentti, ja siksi kirjoittelen nämä hyvät ohjeistukset rekrytoinnin tueksi. Painuvat ne sitten mieleeni tai ei, mutta nyt nämä löytyvät helposti täältä jatkossa hyödynnettaväksi. 😌 Mitkä ovat rekrytoinnin onnistumisen ABC-ohjeistukset? Alla 26 ohjetta, jotka kannattaa ottaa huomioon jokaisen avautuvan paikan rekrytoinnin kohdalla. Attractive: korosta ja mainosta organisaatiosi parhaita puolia, joilla saat houkuteltua hakijoita. Believable: työpaikkailmoituksen tulee olla uskottava - jätä turhat korulauseet pois. Centered: tunnista 3-6 ominaisuutta, joita työntekijällä tulee olla ja keskity niihin. Diligent: ole huolellinen ja tehokas hakemusprosessissa. Empathetic: yritä ymmärtää hakijan tarpeita ja intressejä suhteessa organisaation tavoitteisiin. Flexible: ole joustava - jos yksi rekrytointilähde ei tuota tulosta, vaihda lähdettä. Greedy:  ole ahne ja etsi ehdokkaita, jotka vastaa tarpeitasi. Hip:  py...

Pitäiskö olla oma itsensä?

Tämä kysymys nousi esille itse asiassa toissapäiväisessä työhaastattelussa. Ja kyllä, olen saanut kolme haastattelukutsua parin viikon aikana! Olen superhyperdyperinnoissani, sillä tehtävät ovat juurikin tuonne HR-puolelle painottuvia, mitä toivoin löytäväni. Vaikka korona sotki jonkin verran työnhakua ja markkinoilla on kieltämättä ollut x100000 hakijaa enemmän, niin nyt on alkanut uusi chapteri. Paikkoja on löytynyt enemmän kuin voisi toivoa. Ja hakemuksia tässä onkin saanut itse hakata 💪 Pitäisikö olla oma itsensä? Tätä olen miettinyt paljon, kun työpaikalla on esim. varoiteltu ottamasta yhteyttä henkilöön x tähän kellonaikaan tai kehoitettu olemaan kysymättä ns. turhia asioita. Toimimalla itselleni uskollisella tavalla, eli olemalla pirteä, emojeita käyttävä, ystävällinen oma itseni, ei minun ole tarvinnut "pelätä" toisten reaktioita. Ennakkoluulot ja niiden istuttaminen toisten mieleen on vaarallista. Tietysti ihmiset ovat erilaisia, reagoivat eri tavalla ja työkaverit ...